lauantai 26. syyskuuta 2015

Yhtä juhlaa

Täällä on mennyt viime viikot tosi nopsaa...tarkoittaa varmaan sitä, että elämä alkaa asettumaan normaaliin rytmiin. Viime postauksesta vierähti yhtäkkiä melkein pari viikkoa. Sen aikana ei ole mitään kummempaa tapahtunut, koulussa on käyty ja viikonloput on juhlittu. Juteltiin kavereiden kanssa yksi päivä, että täällä olisi Erasmuksille vähintään parit bileet joka päivä, jos vaan haluaa juhlia. Mulle riittää se pari iltaa viikossa hyvin. Niin kuin suomessakin, täällä on aika yleistä käydä ulkona torstaisin ja lauantaisin ja ne päivät on ollut mullakin oikeastaan niitä biletyspäiviä. Alla kuitenkin taas tekstiä ja kuvia viime viikkojen juhlista. Kuvat ovat valitettavasti huonon laatuisia, vaikka yritin valita ne ,joista saa edes jotain selvää. Kuvia kun tulee otettua aina pimeään aikaan, eikä kännykän kamera ole se parhain tähän tarkoitukseen.

Viime viikolla torstaina menin Satun ja parin saksalaisen tytön ja pojan kanssa Akuarela -yökerhoon, joka sijaitsee aivan rannan tuntumassa ulkotiloissa. Menimme Satun luokalaisen Teresan luo normaaliin tapaan "alkuillaksi" eli noin klo 23. En ymmärrä miksi täällä juhlitaan niin myöhään, sillä muuten täällä eletään ihan normaalia työrytmiä viikolla. Olenkin itse miettinyt, että varmaan järkevämpää elää viikonloppurytmiä ja sinnitellä maanantai ja tiistai kahvin voimalla koulussa. Muina päivinä koulu alkaa niin myöhään, ettei tarvitse herätä aikaisin. Kuitenkin Teresan luota lähdimme kahden aikaan Akuarelaan ja kolmen aikaan pääsimme sisään. Oli tosi hauska ilta ja hyvää musiikkia, joten nukkumaan meno venyi sitten kello kahdeksaan...

Lauanataina Menimme Paellajuhlaan Menimacletiin Guillen ja hänen kavereidensa kanssa. Benimaclet on opiskelijoiden suosima kaupunginosa, jossa on monia edullisia baareja. Useimmat kadut ovat siellä kapeita kävelykatuja, joten Benimaclet on myös suosittu paikka järjestää tapahtumia. Tämä lauantain paellafiesta oli yhden pitkän kadun varrelle järjestetty ruoanlaittojuhla, josta sai varata nuotiopaikan paellan tekoa varten. Kävimme ostamassa kaupasta tarvikkeet ja saapuessamme paikalle, katu olikin tasasin välein täynnä nuotioita, jossa kukin porukka valmisti parhaillaan paellaa. Musiikki soi ja ihmiset oli juhlatuulella, tosi hyvä meininki siis! Seurasin tarkkana paellan valmistusta ja kirjoitinkin heti reseptin kotona ylös, jotta voin myöhemmin kokkailla paellaa myös Suomessa. Skippasin torstain pitkään venyneen illan vuoksi paellafiestan afterpartytyt, jotta maanantai koulussa olisi vähän pirteämpi. :)


Tämän viikon alkuviikko meni koulussa ja urheillen. Sain paikat oikein kunnolla jumiin, kun kesän urheilutauon jälkeen ei lihakset olleet tottuneet treeniin. Torstai-illalla menimme Language exchange -tapahtumaan. Tapahtuma oli siinä mielessä vähän poikkeava, että se oli koulun järjestämä kansainvälinen verkostoitumistapahtuma ja itse tapahtumapaikka oli keskustassa. Tapahtuma alkoi myös jo kuudelta. Paikalla oli sekä espanjalaisia, että ulkomaalaisia ja jokainen sai sisään tullessaan rintaan nimilapun, johon kirjoitettiin tietysti nimi ja sen lisäksi kielet, mitä osaa jo puhua ja ne kielet, mitä haluaa treenata. Paikalle sai tuoda oman maan ruokia ja juomia ja itse tilaisuudessa tarjoiltiin myös Valencialaista paellaa. Itselläni ei ollut mitään suomalaista tuotavaa, sillä olin ehtinyt jo popsimaan kaikki Suomesta tuodut karkit. Ostin kuitenkin kaupasta Valencialaisen viinin vietäväksi. Juhlissa oli ideana jutella siis uusien ihmisten kanssa ja tutustua muiden maiden kulttuuriin. Tapasimme Deboran kanssa Kolumbialaisen ja Meksikolaisen tytön, ja heidän kanssaan lähes koko ilta vierähtikin. Juhlissa oli soittamassa Valencialainen orkesteri, jonka musiikin tahdissa ihmiset tanssivat Valencialaisia perinteisiä tansseja. Alla video niistä. :) Juhlat olivat siinäkin mielessä erikoiset, että ne loppuivat jo yhdentoista maissa. Lähdettiin tietysti siitä jatkoille, ja eksyimme mahtavaan pieneen bubiin keskustan pikkukadulle. Olen ihmetellyt täällä baarimikkojen epäystävällistä käytöstä, mutta se johtunee kiireestä isoilla clubeilla. Tässä paikassa sen sijaan baarimikko oli superystävällinen ja teki juomat huolella ja samalla jutteli niitä näitä asiakkaiden kanssa. Satu tuli myös jossain vaiheessa iltaa mukaan ja kyseisessä baarissa vierähtikin muutama tunti, kunnes sen sulkeuduttua päätimme jatkaa Umbracleen. En muista olenko jo maininnut, mutta Umbracle on siis Ciudad de las Artes y las Ciencias -kapunginosan yhden rakennuksen sisään ja alle rakennettu yökerho. Tosi hieno paikka!


Myöhään venyneen "illan" vuoksi perjantain koulupäivä oli hieman jäinen, mutta onneksi tunnit alkavat vasta klo 11 mulla perjantaisin. :)
Tänään Deboran sisko tulee tänne ja ajattelimme viedä hänet Akuarelaan, joka siis sijaitsi rannalla. Jos vaan jaksamme bailata aamuun asti, on tarkoitus mennä katsomaan auringon nousua rannalle juhlimisen jälkeen. On kuulemma hienon näköinen, sillä ranta on suoraan itään päin ja edessä pelkkää avomerta. :)

tiistai 15. syyskuuta 2015

Kolme viikkoa takana

Huomenna tulee täyteen kolme viikkoa lähdöstä ja paljon on ehtinytkin tapahtua. Erityisesti kulunut viikko on ollut tapahtumarikas, joten varautukaa pitkään postaukseen. :)

Reilu viikko sitten sunnuntaina kirjoittelin asunnosta, joka ei ihan täyttänyt toiveita. Yritimme saada asiat asunnossa kuntoon ja useiden yhteydenottojen jälkeen vuokranantaja ilmeisesti kyllästyi valitteluumme, eikä enää vastannut puhelimeen. Otimme kämppiksen kanssa yhteyttä välittäjäfirmaan ja he saivat vuokranantajan lopulta kiinni. En tiedä mitä kämmpikseni oli vuokranantajan kanssa tarkalleen jutellut, mutta hän käski meidän häipyä asunnosta seuraavaan päivään mennessä. No minähän häivyin saman tien hostelliin. Kämppis sen sijaan halusi jäädä selvittelemään asioita vanhaan kämppään, toivottavasti siellä ollaan saatu sovittua asioista.

Tiistaina hostellille päästyäni aloitin agressiivisen asunnon etsinnän. Mulla kävi ihan älyttömän hyvä tuuri, kun onnistuin sopimaan jo torstaiksi asuntonäytön lupaavaan asuntoon. Täällä nyt olen asustellut tyytyväisenä jo viisi päivää. :) Tämän asunnon välittäjä oli yksityinen Valencialainen pieni yritys, jonka yksi kolmesta työntekistä kävi näyttämässä mulle asunnon ja sen lähettyvillä olvat palvelut ja hietti mut kotiinkin vielä. Täysin eri meininki siis, kuin näillä isoilla, vain voittoa tavoittelevilla, välitysfirmoilla. En suosittele niitä kellekään. Saatan tietysti olla hieman katkera, sillä menetin kaiken mielipahan ja vaivan päätteeksi kuukauden vuokrarahat kyseiselle firmalle, vaikka itse asunto oli täysin sovitusta poikkeava. Noh, onneksi kaikki on kuitenkin nyt hyvin uudessa kämpässä. Täällä on myös älyttömän mukavat kämppikset Senegalista, Baskimaasta ja Ecuadorista. Yksi on vielä kuulemma tulossa, ja kaikki on tyttöjä niin kuin toivoinkin. :)

Viime viikolla laukkujen pakkaamisen ja purkamisen ohella ehdin tehdä kuitenkin muutakin. Alkuviikko oli tosi sateinen ja viileä, joten palelluin päivät koulussa ja illat hoitelin asioita. Tapasin alkuviikolla suomalaisen Satun, jonka kanssa käytiin torstaina rannalla. Tällä kertaa olin rasvannut itseni valkoiseksi uudella espanjalaisella aurinkorasvalla. Aurinkorasva oli sen verran tuhtia tavaraa, että sitä oli ihon pinnassa vielä perjantainakin uimisesta ja suihkusta huolimatta. En kuitenkaan palanut, hyvää tavaraa siis. :D

Perjantai-illalla käytiin Satun kanssa syömässä kunnon pihvit ja jälkkäriksi suklaakakut. Ruoasta teki vielä entistä paremman se, että meillä oli aivan järkyttävä nälkä. Lähdimme nimittäin suomalaiseen tapaan kuuden jälkeen ulos etimään ravintolaa. No, eihän täällä ollut mikään paikka auki, koska oli siesta. Siitä en olekaan vielä kirjoitellut. Siestä lienee kaikille Espanjassa matkustaneille tuttu juttu, mutta itse en meinaa muistaa sitä koskaan. Kaupat menee usein kahden tai kolmen aikaan kiinni ja ravintolat about viiden aikaan. Espanjalaiset syö ja nukkuu siihen aikaan. Vaikka itsekin tykkään nukkua päikkäreitä, niin tämä siesta ei oo kyllä mun juttu. Joka tapauksessa jouduimme siis odottelemaan Satun kanssa kahdeksaan, ennen kuin pääsimme tilaamaan ruoat. Odotus kuitenkin palkittiin. :)

Lauantaina oli odotettu Erasmus Welcome Pool party. Mentiin sinne satun kanssa kahdestaan, sillä Deboralle oli tullut joku kaveri Italiasta käymään, eikä hänelle saatu lippua. Pool party oli kaukana kaupungin keskustasta, mutta sinne oli järjestetty bussikuljetus. Itse ajattelin, että juon vasta bileissä, mutta meininki olikin toisenlainen. Sekä bussissa, että juhlapaikan ulkopuolella ihmiset litki juotaviaan ja näytti olevan todella humalassa. Meininki oli kuin suoraan Ruisrockin porteilta. Me nähtiin Satun kanssa parhaaksi mennä äkkiä sisään ja tilata drinkit. Kyllä se ilta siitä lähti liikkeelle. :D Illalla palasinne busseilla keskustaan ja Espanjalaiseen tapaan afterparty -clubille menimme puoli kolmen aikaan sisään. Clubi oli kuulemma "yksi parhaista" Valencian yökerhoista, mutta itse en kyllä pitänyt sitä kovin kummoisena ja lähdinkin aika pian kotiin. :D Siihen asti ilta oli kyllä huippu!

Sunnuntaina Debora pyysi mut mukaan yhden Valencialaisen Guillen luoksi paellalle. Innostuin kutsusta, sillä hieman krapulaisena paella mastuisi varmasti. Guille tuli hakemaan meidät auton kyytiin kahden aikaan ja pian mulle valkenikin, että oltiin itseasiassa menossa läheiseen Suecan kaupunkiin paellafestivaaleille. No, mikäs siinä. Festareilla oli kymmeniä ruokakojuja, joissa myytiin kaikissa Valencialaisia ruokia, jotka kukin maksoi 1,5€. Tykkäsin tosi paljon. Olin valmis lähtemään täyden mahan kanssa jo Valenciaan, mutta menimmekin vielä katsomaan läheiselle näköalapaikalle riisipeltoja, sen jälkeen vielä erästä vesilähdettä ja vielä kotimatkalla kiersimme läheisen rantakaupungin kautta syömässä jätskit. Kotiin pääsin loppujen lopuksi yhdeksän aikaan ja aivan kuoleman väsyneenä. Aktiivinen darrapäivä on kostautunut nyt alkuviikon väsymyksenä...tuntuu, että voisin nukkua kokoajan. Kaiken kaikkiaan sunnuntain reissu oli kuitenkin tosi hauska! :)

Alla taas kuvia kuluneelta viikolta. Saan Deboralta pian lisää kuvia etenkin sunnuntailta, laittelen niitä pian myös tänne. :)

Gazpachoa maistoin oikeastaan jo pari viikkoa sitten. Ihan uskomattoman hyvää ja terveellistä, päälle voi laittaa vaikka kuvan krutonkeja, tomaattia ja sipulia. http://www.maku.fi/reseptit/gazpacho-kylma-espanjalainen-kasviskeitto

Alla lisää herkkuja...

Seuraavat kuvat on otettu sunnuntain näköalapaikalta. Kuvassa näkyvät pellot on kaikki riisiä. Sen lisäksi täällä kasvatetaan paljon appelsiineja. Muistaakeni keväisin kuvassakin avautuva maisema on kokonaan veden peitossa. Horisontissa näkyy valencian vieressä olevia pienempiä rantakaupunkeja.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Asunto

Viime maanantain postauksen jälkeen sain heti kuulla, että pääsisin tiistaina muuttamaan uuteen asuntoon. Olin tosi innoissani, sillä hostellissa asuminen on niin hankalaa, kun ei voi jättää kamojaan mihinkään vahtimatta ja vaatteita ei voi vaihtaa kuin vessassa yms. Tiistaina sitten odottelin iltaan asti puhelua avaimien vaihdosta. Puhelua ei kuulunut, joten soitin itse välitysfirmalle ja kolmannen yrityksen jälkeen sain kiinni oikean tyypin. Hän sitten kertoi, että valitettavasti en pääsekään asuntoon vasta kuin perjantaina. No olin tietysti pettynyt ja harmitti buukata vielä kolme lisäyötä hostellista.

Perjantaina kuitenkin pääsin tänne asuntoon ja ei tämä ollut yhtään sitä, mitä luvattiin. Täällä piti asua mun lisäksi kolme muuta opiskelijatyttöä, mutta sen sijaan täällä asuukin kaksi italialaista jätkää, yksi espanjalainen jätkä ja yksi romanialainen tyttö. Kaksi noista pojista lähti tänään, mutta yksi jäi. Kaikki on tosi kivoja tyyppejä, siinä ei ole mitään valittamista, mutta itse asunnossa on paljon puutteita.

TV ei toimi, suihkusta ei tule lämmintä vettä ja kylmäkin tulee todella huonolla paineella. Sen lisäkis täältä puuttuu jotakin astiastoa ja esim. silitysrauta, jonka luvattiin löytyvän asunnosta. Sen lisäksi mulla ei ole työpöytää eikä tyynyä mun huoneessa. Täällä on myös todella likaista, vaikka pojat kertoivat siivonneen täällä kuusi tuntia ennen kuin perjantaina saavuttiin. Voin vaan kuvitella sitä sotkua, mikä täällä oli ennen sitä. :D

No, nämä asiat on ihan korjattavissa tai muuten nieltävissä, mutta kahta asiaa en kestä. Nämä kaikki tän hetkiset kämppikset polttaa sisällä??? Olin ihan järkyttynyt, kun sen perjantai-iltana tajusin. Sanoin asiasta, ja nyt he sitten polttavat huoneissaan, josta savu ja haju leviää tietysti olohuoneeseen ja keittiöön. Luulin, että sisällä polttaminen on lopetettu joskus 70-luvulla… ehkä se on sitten niin vaan Suomessa. Kuvottavaa joka tapauksessa.

Toinen asia: täällä kämpässä on wifi, mikä on tosi kiva juttu, mutta se ei toimi jostain syystä mun huoneessa. Olohuoneessa se toimii, mutta en viitsi olla siellä tupakankäryssä. Luonnollisesti etsin nyt uutta kämppää. Opin ainakin, että jatkossa käyn katsomassa asunnon, ennen kuin teen mitään päätöksiä.

Asuntohässäkän lisäksi oon ehtinyt tekemään muutakin. Perjantaina alkoi koulu ja mulla oli työmaan organisaatio ja johto –kurssi näin karkeasti suomennettuna. Opetus on espanjaksi, ja ainakin kaski kolmasosaa meni täysin ohi. Vaatii ihan mieletöntä keskittymistä, jos haluaa pysyä edes jollain tasolla kärryillä. Näin mun tutorin Anan keskiviikkona ja valittiin mulle vähän helpompia kursseja. Kuulemma aslustavasti mun valitsemat kurssit olisi ollut niin vaikeita, että monet täällä käy ne kahteen kertaan ja ottaa lisäksi jotain yksityisiä kursseja niihin aineisiin liityyen. Helpommat kurssit on siis parempi valinta, sillä mun täytyy kerryttää opintopisteitä samaa tahtia täällä kuin Suomessa.

Kävin tiistaina rakennustekniikan kansainvälisyystoimistossa selvittämässä juurikin kurssien valintaa. Siellä sitten tapasin Italialaisen Debora –tytön, jonka kanssa vaihdettiin numerot. Eilen nähtiin toista kertaa ja oltiin ulkona ensin baareissa istuskelemassa ja myöhemmin mentiin Umbracle –nimiselle Clubille. Voitte googlata jos kiinnostaa. clubi on Valencian kuuluisan Ciudad de las artes y las ciencias –keskuksen sisällä komessa tasossa. Eilen Ennen clubille menoa oltiin tosiaan liikkeellä kahden espanjalaisen pojan ja tytön kanssa, joiden kanssa ollaan menossa tänään illalla vielä ulos. Kuulemma kymmenen aikaan… :D Täällä on niin erilainen vuorokausirytmi, johon pitää kai vaan tottua. Kaikki nukkuu iltapäivällä parin tunnin päiväunet eli “siesta” ja kukkuu sitten myöhään illalla ulkona. Täytyy kyllä yrittää tulla ajoissa tänne kämpille, sillä huomenna on taas koulupäivä!

Kuvia lupaan lisäillä myöhemmin. :)