Madrid

Viimeistä viedään tämän reissun osalta ja huominen on viimeinen kokonainen päivä täällä. Vietän sen koulussa kokeiden merkeissä, joten olen tänään yrittänyt hoitaa pakkailut mahdollisimman hyvään vaiheeseen. Huomenna pitäisi saapua puntari asuntoomme, joten siihen asti jännitän saanko kaiken mukaan painorajoituksien puitteissa. Halusin kuitenkin kirjoittaa viikonlopun Madridin reissusta ennen lähtöä. :)

Viime postauksessa kirjoitin Blablacarista, joilla hoidimme matkat Madridiin ja takaisin. Kaikki toimi niin hienosti, että varasin tänään myös kyydin Alicanteen, josta mun lento Suomeen lähtee. Matkustus sujui siis todella kivasti, jutellen kuskin ja muiden matkustajie kanssa. Tuli tavattua kivoja ihmisiä ja kuultua hauskoja tarinoita.

Saavuimme Satun kanssa Madridiin puolen päivän jälkeen lauantaina ja kuski vei meidät suoraan hostelille. Satu oli varannut meille hostellin erinomaiselta paikalta Madridin keskustasta, joten liikkuminen kävellen sujui helposti. Lähinnä shoppailimme ekan päivän ja käytiin syömässä hyvin. Illallisen jälkeen käytiin juomassa irish coffeet jossain irkkubaarissa, joka oli ihan kiva paikka, mutta päätimme palata ajoissa hostellille, jotta oltaisiin reippaina seuraavana päivänä. Sunnuntaina tosiaan päästiin liikkeelle sen verran ajoissa, että kaupunki oli vielä ihanan rauhallinen. Ilma sen sijaan tuntui todella kylmältä! Hanskat ja talvikengät olisi vähintään saanut olla. Onneksi ilma lämpesi edes vähän iltaa kohden. Kiertelimme aamupäivän nähtävyyksiä ja loppupäivän shoppailimme, kunnes puoli seitsemän aikaan lähdettiin takaisin Valenciaan. Madrid oli tosi kiva kaupunki, tykkäsin siitä jopa enemmän kuin Barcelonasta. Ainoa huono puoli oli se, että ihmisiä oli aivan liikaa. Meno oli välillä kuin festareilta, kun yritti tunkea itseään ihmismassojen läpi kadulla edetäkseen. Yritimme googlata, että oliko kyseessä joku erikoisviikonloppu, kun ihmisiä oli niin paljon, mutta ei me mitään järkevää syytä ainakaan löydetty. Ehkä Madridissa on vaan liikaa ihmisiä. :D

Löydettiin ekana iltana kiva ravintola, johon päästiin ulos syömään lämpölamppujen alle. Ruoka ja palvelu oli hyvää ja "kylkiäiset" oli loistavat. Aluksi tarjottiin ilmaiset kuohuviinit ja lopuksi vielä yllä olevassa kuvassa olevat mangomousse ja sitruksinen smoothie!

Puerta del solilla oli hieno joulukuusi jonka sisään pääsi myös katsomaan.

Löydettiin kiva pieni kauppahalli Market of San Miguel, jossa oli tämän hedelmä-/vihanneshyllyn lisäksi tarjolla mm. mansikoita ja smoothieita, Nam!

Yllä olevat kuvat Almudena Cathedralista

Almudenan vieressä oli yllä näkyvä Palacio real de Madrid joka on Espanjan kuninkaan virallinen virka-asunto.

San Jerónimo el real

Yllä olevat kuvat on Parque de El retirosta, jossa oli jopa vähän vastenmielisen näköisiä puita sekä syvemmällä puistossa järvi, joka oli aivan täynnä isoja kaloja ja jossa näkyi myös ihmisiä soutelemassa. :D

Puerta de Alcalá

Hienon arkkitehtuurin lisäksi Madridissa oli tosi paljon aika mielenkiintoisiakin katutaiteilijoita. :D

Joulu kolkuttelee ovea

Vierähti taas tovi, etten kirjoitellut mitään. Aika on mennyt tosi nopeasti viime päivinä ja yhtäkkiä mulla on enää viikko Suomeen paluuseen. Kotiin paluun lähestyessä huomaan fiiliksien olevan samat kuin Meksikon vaihdossakin, vaikka täällä onkin tullut vietettyä paljon lyhyempi aika. Mitä lähemmäksi paluu tulee, sitä enemmän sitä alkaa odottamaan ja ikävoimaan ihmisiä Suomessa. Samaan aikaa alkaa tajuamaan, miten tulen kaipaamaan Valenciaa ja kavereita täällä. Malttamattomilla ja odottavilla, mutta silti haikeilla fiiliksillä siis mennään. Yritän silti nauttia viimeisestä viikosta täällä täysillä! :)

Syy siihen, etten ole kirjoitellut, löytyy jälleen koulusta. Täällä on ollut projekteja, kokeita ja esitelmiä edelleen ja tulee olemaan viimeiseen päivään asti. Vihdoin olen ehtinyt kuitenkin myös ulos tuulettumaan!

En käynyt viime viikoa ennen pariin viikkoon kaupungilla ja nyt sinne oli tullut yhtäkkiä joulu. Kaupoissa soi joulumusiikki ja jouluvaloja ja -kuusia on joka paikassa. Käytiin viime viikolla Deboran kanssa shoppailemassa, ja kaupat oli varustukseltaan saman näköisiä kuin Suomessakin. Lämpöä täällä on parisenkymmentä astetta enemmän, mutta ihan samoja toppatakkeja ja villapainoja saa täältä kuin Suomestakin. Ja ihmiset kyllä käytää niitä. Kuulostaa ihmeelliseltä, mutta puolustuksen sanana täällä on oikeasti välillä kylmä. Meinaan siis, että ilma tuntuu todella kylmältä, vaikka mittari näyttää kahdeksaatoista astetta. Ehkä ilman kosteaudella on jotain tekemistä tämän kanssa. No joka tapauksessa kun joulu on, oli keskustaan rakennettu luistinrata. Käytiin siellä luistelemassa viime lauantaina, ja ihan hauskaahan se oli. Luistimiet ja jää nyt oli mitä oli, mutta jouluvalojen ympäröimänä ja reggaetonilla höystetyn joulumusan soidessa sai oikeasti mielen joulutuulelle.

Oltiin luistelemassa muutaman italialaisen tytön ja pojan kanssa, joiden kanssa olen viime aikoina muutenkin viettänyt aikaa. Oltiin isolla porukalla viime viikolla kokkailemassa ja viikonloppuna ulkona ihanassa rauhallisessa lattaribaarissa. En ole ollut yökerhoissa varmaan puoleentoista kuukauteen ja tuntuu ettei muillakaan ole ollut hinkua niiden suuntaan. Talven tullen onkin ollut kivempi istua sisällä ja jutella esim. hyvän ruuan parissa.

Huomenna ollaan lähdössä Satun kanssa minilomalle Madridiin pariksi päiväksi. En ole hirveästi täällä reissannut ja Madridissa halusin ehdottomasti käydä, joten mahtavaa, että sain sovitettua sen vielä ohjelmaan ennen Suomeen paluuta. Varattiin Satun kanssa täällä suositun sivun kautta kimppakyydit sinne ja takaisin. Tulee halvemmaksi kuin bussi ja ajallisestikin se on nopeampaa. En ole ikinä kokeillut mitään vastaavaa Suomessa, joten saa nähdä miten homma toimii käytännössä. Ollaan kuitenkin molemmat kuultu systeemistä vain hyvää, joten odotukset on korkealla! Harkitsen vielä, uskallanki ottaa kimppakyydin paluupäivänä myös lentokentälle. :)

Alla vielä kuvia viime viikolta! :)

Kuten mainitsin, ruokaa ollaan kokkailtu paljon. Yksi ilta oltiin tekemässä sushia Deboran ja parin sveitsiläisen tytön kanssa. Vaikkei kyse olisikaan mistään uudesta ruoasta, niin kokkailu yhdessä uusien ihmisten kanssa on yksi hauskimmista jutuista täällä. :)

Valencia on koristeltu valoilla tosi kauniisti nyt jouluna! Yllä kuvia myös luistinradalta. :D

kolme kuukautta takana, yksi edessä

Täällä on syksy tullut, iltaisin ja aamuisin lämpötila tippuu kymmenen asteen alapuolellekin, mutta päivällä saa vielä nauttia lämmöstä. Luulen, että sitä piisaa läpi talven, niin kuin varmaan aurinkoakin. Täällä ei ole satanut yli kolmeen viikkoon tippaakan ja tänään päivällä auringonpaisteessa lämpöasteet nousi hellelukemiin. Täällä on ihanaa se, ettei suurimmasta osasta puita tipu lehdet ollenkaan, joten vihreää riittää läpi talven. Mandariinien ilmestyminen kauppoihin ja niiden syöminen sekä espanjalaisten esiin kaivamat toppatakit muistuttaa kuitenkin talvesta. Deboran kanssa olemme jo monet kerrat kauhistelleet, miten nopeasti aika on mennyt. Juuri oli vasta kesä, bailattiin poolbartyissa ja loikoiltiin rannalla. Yhtäkkiä pari kuukautta meni ja pian on jo Joulu. Päätettiin, että tehdään nämä viimeiset viikot niin paljon asioita kuin vaan ehditään. Eilen oltiin kokkailemassa hamppareita Deboran luona ja siitä lähdettiin keskustaan vielä ulos. Mentiin Plaza del Carmen -nimiselle aukiolle, joka on täynnä baareja ja useita kymmeniä sisäänheittäjiä, joilta saa baareihin drinkkilippuja ja ilmaisia sisäänpääsyjä yms. Loistava paikka siis opiskelijoille.

Äiti ja Iskä oli moikkaamassa mua viime viikon keskiviikosta lauantaihin. Kierreltiin kapunkia ja syötiin hyvin ihanissa ravintoloissa. Pyhitin ne päivät lomailulle itsekin, sillä sen jälkeen alkoi lukeminen yritysjohtamisen kokeeseen. Koe oli eilen ja aika moinen lottorivi se omalla kohdallani oli. Kyseessä oli siis monivalintakoe, 40 kysymystä ja kussakin neljä vastausvaihtoehtoa, aikaa 50 minuuttia. Huhhuh, eipä siinä paljoa ollut aikaa kääntää sanoja, saa nähdä osuuko onni kohdalle ja pääsenkö läpi. Tämä koe oli kuitenkin viimeinen ennen joulukuisia loppukokeita, joten nyt olisi hyvä aika tehdä se kaikki, mitä haluan ennen Suomeen paluuta tehdä. 17. joulukuuta on lennot buukattu, joten vajaa neljä viikkoa tässä on enää aikaa. Hui!

Käytiin syömässä yhtenä päivänä lounaaksi valencialaista paellaa restaurante Levantessa

Commo fusion ravintolassa oli loistavat ruuat ja tässä kuvassa lemon pie -jälkiruoka, nam!

Perjantaina oli tosi kaunis ilta ja käytiin katsastamassa Ciudad de las artes y las ciencias

Yllä olevat kolme kuvaa on eilisillalta. Kävimme hauskassa shottibaarissa, jossa oli melko kattava juomavalikoima. Saatiin sisäänheittäjiltä kaksi shottia yhden hinnallla -tarjousliput ja listasta valittiin ihan summan mutikassa shotit, hyviä oli!

Koulu

En ole taas vähään aikaan ehtinyt kirjoitella tänne, sillä kouluhommia on riittänyt. Nyt kuitekin alkaa helpottamaan, ja siksi päätinkin kirjoittaa jo pitkään suunnitteilla olleen koulupostauksen.

Olen tyytyväinen, että teen sen vasta nyt, sillä aluksi koulu tuntui ylivoimaisen vaikealta ja masentavalta. Asiat kuitenkin tuppaavan järjestymän, ja niin tuntuu käyvän myös kouluhommille. Useimmat kurssit tuottaa edelleen päänvaivaa, mutta jotenkin suoriudun aina tehtävistä toinen toisensa jälkeen. Iso kiitos kuuluu siitä kurssikavereille. Kaikki on täällä älyttömän mukavia, ihania ja auttavaisia aina, kun tarvitsen vastauksia kysymyksiin. En ikinä pääsisi mistään kurssista läpi ilman sitä kaikkea apua, jota kaverit ilomielin antaa. He myös jaksaa muistuttaa, etten olisi huolisissaan. "No te preocupes" eli älä huoli on siis tullut tutuksi. Viime viikolla tuntiin liittyen pientä testiä tehdessämme en ollut ehtinyt vastaamaan yhteenkään kohtaan, kun papereita jo kerättiin. Olin itse ehtinyt vasta kääntämään kysymyksiä. Yksi oppilas keräsi paperit pois ja huomasi kohdallani tämän ja ympyröi nopsasti oikeat vastaukset lappuuni ja totesi, että "älä huoli, kyllä me kaikki tullaan vielä saaman hyvät numerot tästä kurssista." :D

Olen edelleen kursseilla aika pihalla asioista, sillä en ymmärrä opetuksesta paljoakaan. Kuvittelin kielitaitoni olevan sen verran hyvä, ettei se haittaisi merkittävästi oppimista, mutta olin väärässä. Opiskelen täällä geotekniikkaa, yritysjohtamista, tyomaaorganisointia ja -johtamista sekä espanjaa. Alussa olin myös talojen ja siltojen rakenteita käsittelevällä kurssilla, sekä satamarakentamisen kurssilla, mutta niiden vaikeuden vuoksi jätin ne pois ja päätin keskittyä jäljelläoleviin kursseihin. Kyseiset kurssit ovat melko teoriapainotteisia, joten senkin vuoksi kieli tuottaa ongelmia. Viikon päästä on ensimmäinen teoriapainotteinen koe, johon valmistautuminen tulee olemaan todella aikaa vievää. Opetellessani täällä asioita, joudun kääntämään yleensä vieraat sanat ensin englanniksi ja englannista espanjaksi, siltikään aina en löydä käännöstä sanalle. joudun kääntämään sanoja vaihtelevasti about 10-30% teksteistä, joten voitte varmasti kuvitella miten hidasta asioiden lukeminen on.

pari viimeviikkoa ovat menneet kuitenkin projekteja/harjotustöitä tehdessä. Olen pitänyt jo espanjankurssilla esitelmän Calatravan töistä ja maanantaina oli yritysjohtamisen kurssilla esitelmä tekemästämme tuloslaskelmasta ja sen pohjalta tehdystä analyysista. En ole ikinä jännittänyt mitään esitelmää niin paljon, yleensä jopa tykkään esiintyä. Tällä kertaa koko kroppa tärisi ja keskityin vain puhumaan oman osuuteni jotenkin selvästi loppuun. Muille ryhmille opettaja esitti kokoajan tarkentavia kysymyksiä ja ehkä sen vuoksi panikoin ennen vuoroamme vielä enemmän. Opettaja yritti imeisesti vielä rikkoa jäätä ennen vuoroani sanomalla, että "ihan rauhassa Veera, voit vaikka puhua suomea jos et meinaa saada sanottua mitään esanjaksi, hehheh". :D No hän oli onneksi tosi reilu ryhmällemme ja antoi meidän esittää esitysemme kerralla loppuun ilman välikysymyksiä. Ehkä siksi, että olimme kaikki vaihtareita.

Ensi maanantaina pidämme kahden tunnin pituisen "oppitunnin" muulle luokalle padoista. Ollaan kuuden hengen ryhmässämme valmistelleen tätä esitystä jo varmaan 15 tuntia, joten tällä on tosi iso paino kurssissa. Mahdankohan kuolla tällä kertaa jännitykseen...

Yleisesti koulunkäynti täällä on melko samanlaista, kuin Suomessakin. Opettajat vaikuttaa toisinaan vähän motivoituneemmilta, kuin Suomessa, mutta kaikenlaisia tapauksia toki löytyy kummastakin maasta. Oppilaat ovat kuitenkin selvästi kiinnostuneempia ja motivoituneempia saamaan hyvät numerot kursseista. Luulen, että tämä ero näkyy niissä maissa, joissa koulutus on maksullinen. En usko, että täällä ketään viitsii maksaa joka lukukausi satoja euroja, jos ei oikeasti kiinnosta opiskelu. Suomessa AMK:uun on aika helppo päästä ja tiedän monien myös opiskelevan siellä "kakkosvaihtoehtoalaa". Tottakai se näkyy motivaatiossa.

No ei täällä kaikki kuitenkaan paremmin ole. Ihmiset myöhästelee tunneilta jopa pahemmin kuin Suomessa, kirjoittelee vapaasti muistiinpanoja ja kaavoja pulpetteihin ja höpöttää toisinaan tunneilla niin paljon, että opettaja joutuu tästä huomauttamaan. Yksi pieni asia on kuitenkin herättänyt huomioni: kaikilla on täällä todella hyvä käsiala. Sekä pojilla, että tytöillä ja myös opettajilla. Tämä vaikuttaa opetukseen, sillä ikinä ei ole epäselvyyttä, mitä taululla lukee. Suomessa tämä on ongelma, sillä ei ketään jaksa viiden minuutin välein pyytää opettajaa toistamaan ääneen kirjoittamiaan asioita. Ehkä täällä panostetaan enemmän äidinkielen opiskeluun ja etenkin kirjoittamiseen. Olisi syytä Suomessakin!

Alla vielä kuvia Ihanasta ja valtavasta kampusalueesta. Alue on suunnilleen kilometrin pitkä ja puoli kilometriä leveä. Oma koulumme sijaitsee keskellä kampusta aivan "keskusaukion" laidalla, missä sijaitsee mm. pääkirjasto. Sen lisäksi alueelta löytyy useita kahviloita ja ruokaloita, kirjakauppoja, optikko, apteekki, pankkeja, autokoulu yms. mitä opiskelija voi tarvita. Alueella on myös yliopiston oma urheilukeskus, johon kuuluu mm. urheilukenttä, kuntosali, spinning-, judo- ja ryhmäliikuntasalit, uimahalli, kiipeilyseinä, tenniskentät ja beach volley -kenttä. Nämä kaikki saa käyttöönsä 40 eurolla puoleksi vuodeksi. Tämä on ihan mahtava systeemi ja hienoa, että yliopisto panostaa opiskelijoiden liikkumiseen näin paljon. :)

Espanjan ruokakulttuuri

En ole tarkemmin kertonut vielä Espanjan ruokakultuurista, joten tänään tulee tekstiä siitä. Oikeastaan kirjotin tämän postauksen jo pari viikkoa sitten ollessani ärsyyntyneessä tilassa, jonka aiheutti joku ruokaan liittyvä eripura kämppisteni kanssa. Se onkin yllättävää, että ainoat hermoja kiristävät tilanteen kimppakämpässämme syntyy oikeastaan ruoan takia. Nyt kuitenkin suodatan pahimmat angstit tekstistä pois ja lisään vähän positiivista mieltä, niin on teidänkin mukavampi lukea. :D

Espanjan ruoka-ajat kulkee käsi kädessä muun päivärytmin kanssa, johon vaikuttaa merkittävästi siesta. Itse en henkilökohtaisesti siestasta pidä, vaikka päiväunia tykkäänkin nukkua. Usein tekisin kaikkein mieluiten ostoksia siihen aikaan kun kaupat on kiinni eli kahden ja viiden välissä ja puolestaan ravintolat ovat usein kiinni, kun niissä haluaisin syödä eli neljästä ilta kahdeksaan.

Takaisin ruokaan. Täällä ihmiset syö aamupalan ennen töihin menoa, eli yleensä ennen kahdeksaa. Lounas sen sijaan syödään vasta kahden tai kolmen aikaan. Mulla alkaa olla kova nälkä viimeistään puoliltapäivin, jos olen syönyt aamupalan jo seitsemän jälkeen ennen kouluun lähtöä. Kerran yritin tilata lounasta yhdeltätoista koulun cafeteriasta, jolloin kassan täti totesi naurahtaen ja etusormeaan heiluttaen "No". Vasta yhden jälkeen saa tilata lounasta. Pitkinä päivinä olen ottanut kasan hedelmiä mukaan kouluun, jotta jaksan kahteen asti. Monet syö koulussa sämpylöitä eli "bocadilloja" kymmenen tai yhdentoista aikaan. Bocadillot onkin varsinainen hiilaripommi, sillä usein niiden välissä näkyy täytteenä perunamunakasta, ranskalaisia tai pyttipannua. Suomalaisiin tapoihin tottuneena mun mielestä on erikoista syödä heti aamupalan (esim. leivän) jälkeen taas leipää. Itse kaipaan kunnon ruokaa lounaaksi. Onneksi mulla on nykyään niin lyhyitä päiviä koulussa, että pystyn pitämään ateriavälin järkevänä ja pääsen kotiin syömään lounaani.

Täällä tuntuu olevan myös tärkeää, että mitä syö milläkin aterialla. Yksi ilta olin laittamassa muroja kulhoon, kunnes ecuadorilainen kämppikseni ihmetteli, miksi syön aamupalaa illalla? Nauratti koko kysymys. :D Mun mielestä murot on aivan normaali iltapala, niin kuin aamupala ja välipalakin. Vastasin hänelle, että syön muroja aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi ja illalliseksi. Toivottavasti hän ymmärsi vitsin, etten anna suomalaisista outoa kuvaa. :D Täällä sen sijaan illallinen on yleensä päivän viimeinen ateria, ja sen voi hyvinkin syödä vasta kymmenen aikaan illalla. Illallinen on täällä myös usein päivän raskain ateria, johon kuuluu lihaa ja hiilareita, usein vielä leivitettyina ja uppopaistettuina. Sen jälkeen nukkumaanmeno täydellä vatsalla ei voi olla hyvä juttu... vai voiko? Välimeren ruokavaionhan sanotaan olevan kaikkein terveellisin...

Espanjankielisille maille yhteistä tuntuu olevan syömisen tärkeä merkitys. Espanjan kielessä sille on jopa neljä eri verbiä. Verbi valitaan sen mukaan, onko kyse aamupalasta, lounaasta vai päivällisestä. Aamupalalle on kaksi verbiä: desyunar, jos syöt aamulla ja almorzar, jos syöt aamupäivällä. Päivällistä syödessä sanotaan Cenar. Comer -verbiä käytetään taas lounastaessa, mutta se tarkoittaa myös yleisesti syömistä. En oppinut koko Meksikossa olon aikanakaan tätä juttua täysin ja edelleen käytän comer -verbiä kaikkien aterioiden yhteydessä. SYÖNHÄN minä kuitenkin. Englannin-, ruotsin- ja suomenkielessä syödä -verbi on aina sama, ehkä siksi on vaikea oppia. Tämä aiheuttaa jonkin verran hämmentäviä tilanteita edelleen.

Vaikka yleensä yritän elää maassa maan tavalla, en kuitenkaan ole halunnut muuttaa ruokailuaikojani täällä ollessani. Meksikossa niin kävi huomaamattani ja lihosin kymmenisen kiloa puolessa vuodessa. Toki silläkin on merkitystä mitä suuhun pistää, mutta fakta on se, että suomessakin tyypillinen ruokailurytmi on terveellinen. Ruokailu painottuu päivän ensimmäiseen puoliskoon ja illalla nukkumaan mennessä ruoka on hetinyt jo laskea. :)

Alla vielä kuvia täällä tyypillisistä ruoista. :)

Tortilla Española, eli perunamunakas, on todella perinteinen tapaksena syötävä ruoka. Itse tykkään paljon!

Ensalada rusa eli venäläinen salaatti oli ainakin mulle uusi tuttavuus. Sekin syödään tapaksen tavoin esim leivän kanssa. Aineksina on yleensä perunaa, porkkanaa, herneitä, kananmunaa, joskus oliivia tai kapriksia, katkarapuja tai tonnikalaa ja kastikkeena jotain kermaviilin tapaista.

Iahana gazpacho, josta puhuin jo kerran aiemmin. Yllättävää kyllä, mutta gazpachoa löytyy valitettavan harvoin ravintoloiden listalta.

Fingers de queso eli juustosormet. Näitä saa lähes joka tapaspaikasta. Nämä on tosi hyviä ja epäterveellisiä. :D

Brochetas de tomateja tarjotaan ravintoiloissa välillä alkupaloina, mutta niitä syödään myös tapaksina. Vaikea ehkä uskoa, miten hyvältä voi maistua paahdettu patonginpala tomaattimurskan kera. Nam!

Tähän ruokaan tutustuin pari viikkoa sitten, kun yksi kaveri tarjoili sitä luonaan. Näyttää paellalta, mutta nimi on Arroz al horno eli riisiä uunissa, ja sitä se onkin yksinkertaisesti sanottuna. Raaka-aineet ovat vähän erilaiset ja ruoan maku on omasta mielestäni vielä parempi kuin paellan. Tämä resepti on pakko saada ennen Suomeen palaamista! :)

Täällä juuston ja kinkun yhdistelmä löytyy lukuisista ruoista. Yksi lempparini on kuvassa oleva Napolitana, josta on tullut vakio darraruokani. Kinkkua ja juustoa löytyy myös leivitettynä pihvinä, voileipänä, nugettina, kroisanttina yms. Leipomojen valikoimasta löytyy myös kroisantteja ja muita voitaikinaleivonnaisia eri täytteillä, joista yleisimpiä ovat suklaa, tomaatti ja pinaatti.

Ostan yleensä ruokani täällä supermarketeista, joista löytyy aina uunituoretta leipää. Toisin kuin Suomessa, täällä leipävalikoima näyttää yllä olevan kuvan mukaiselta. Patonkia toisen perään, mutta kaikki ovat kuitenkin hieman erilaisia. Oliiviöljypatonki on ainakin herkkua. Muu leivävalikoima on melko suppea, noin kymmenen eri paahtoleipälajia. Tummin taitaa olla täysjyväpaahtoleipä. Supermarketeissa on myös mahtavat liha- ja kalatiskit. Tulen kaupaamaan Suomessa näitä lihatiskejä, joissa mua varten jauhetaan jauheliha ja siivutetaan kanan rintafileet. Kaiken lisäksi tämä liha on ainakin kolme kertaa halvempaa kuin Suomessa.

Oluiden lisäksi täällä juodaan paljon sangriaa ja kesäviiniä, jotka poikkeaa toisistaan hieman, mutta on molemmat älyttömän hyviä. Toisin kuin yökerhoissa, juomat baareissa ovat tosi halpoja. Litran olut-, sangria- tai kesäviinikannu maksaa vain kolme euroa. Viinini olen yleensä ostanut kaupasta. Hinnat vaihtelee eurosta noin kymmeneen euroon. Hinta ei kerro laadusta, ja yleensä randomisti valittu viini on aika kamalaa tavaraa. Olen kuitenkin löytänyt myös todella hyviä viinejä, valitettavasti Alkon valikoimista niitä harvoin saa.

Puente

Nyt palaan reilun viikon takaiseen viikonloppuun ja puenteen, joka oli mun ensimmäinen täällä. Puente tarkoittaa suoraan käännettynä siltaa ja merkitsee täällä pidennettyä viikonloppua. Viime viikolla perjantai oli día de comunidad Valenciana eli Valencian "osavaltion" päivä. Maanantai oli sitten taas Fiesta nacional de España eli Espanjan kansallinen juhlapäivä. Näin syntyi siis neljän päivän loma viikonlopun ympärille ja myös täydellinen hetki Simon tulla moikkaamaan mua tänne. Simo saapui keskiviikkoiltana Valenciaan ja toi mukanaan matkalaukullisen mulle suomikarkkeja. Oli ihanaa ja myös outoa nähdä melkein parin kuukauden tauon jälkeen, mutta nopeasti taas totuttiin toisiimme. Mun kämpältä pääsi suoraan metroa vaihtamatta lentokentälle, joka oli tosi kätevää matkalaukkujen kanssa ja myös edullista taksiin verrattuna.

Torstaina käytiin keskustassa shoppailemassa ja illalla oli luvassa Valencian juhlintaa. Nähtiin Deboran ja parin muun Italialaisen kanssa eräässä meksikolaisessa ravintolassa, Taco Chefissä, joka osoittautui huippupaikaksi. Meksikossa asuneena etenkin ruoan vuoksi ihastuin paikkaan täysin. Aitoa meksikolaista ruokaa ja edulliset hinnat. Päästiin Simon kanssa paikalle vasta puoli kahdentoista aikaan, jolloin muut oli ehtineet jo syödä. Päätimme ottaa ruokaa mukaan, sillä keskustassa oli alkamassa keskiyöllä ilotulitus. Täällä saa muuten myös alkoholijuomia ostettua mukaan ravintoloista ja baareista. Mahtava systeemi, suomi voisi ottaa tämän tavan käyttöön samalla nyt kun suunnittelee muitakin muutoksia anniskelulakiin! No saavuimme nippa nappa ajoissa keskustaan nähdäksemme ilotulituksen. Onneksi! En ole nimittäin ikinä eläessäni nähnyt niin hienoa ja pitkää ilotulitusta. Show kesti luultavasti ainakin puoli tuntia ja viimeistä huipennusta katsottiin Simon kanssa suu auki maan täristessä ja kädet korvilla, hämmentyneinä. Ihan mahtava näky! Täällä maailmalla näyttää olevan vähän eri luokan ilotulitusshowt kuin Suomessa. Hurja määrä rahaa siinä kyllä posahti taivaan tuuliin. :D

Perjantaina suurin osa kaupoista oli kiinni, joten suuntasimme rannalle kävelemään ja juomaan oluet ja sangriat. Rannalla näkyi nyt ekaa kertaa myös kalastajia. He kalastivat siinä rantahiekalla virveleillä, joidenkin uidessa ihan vieressä...hieman vaarallisen näköistä. Yllättävää kyllä, mutta kala nappasi. Illalla varasimme pöydän italialaiseen ravintolaan La Cantinellaan. Söimme kuuden ruoan maistelumenun ja viiniä päälle. Oli todella ihanaa ruokaa ja ystävällinen ja ammattitaitoinen palvelu. :)

Maistelumenuun kuului muun muassa kuvan lautasella oleva taivaallinen sieni ja tryffeli -pasta

Lauantaina lähdimme Ciudad de las artes y las cienciasin Oceanograficoon. En ollut vielä itsekään käynyt siellä, joten oli kiva päästä kokemaan yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Tykkäsin paikasta tosi paljon, etenkin delfiininäytös oli ihana. Saatiin ihmetellä Simon kanssa kuinka rohkeita lapset on täällä. Heti näytöksen aluksi valtavassa katsomossa pidettiin tanssinäytös lapsille ja tanssimalla oli mahdollista päästä koskettamaan delfiineitä. Alukarsinnan jälkeen valittiin muutama lapsi, joiden piti yksin tanssia satojen katsojien edessä päästäkseen alas altaille. Pienempiäkin lapsia tanssi täysillä kaikkien edessä, hurjaa. Suomessa tälläinen valintaprosessi ei kyllä toimisi ikinä. :D

Illalla kävimme pizzalla ja sen jälkeen suuntasimme jälleen Ciudad de las artesiin, tällä kertaa Umbraclen yökerhoon. Täällä on aika hieno systeemi järjestetty baarien sisäänpääsyyn liittyen, nimittäin Xceed app. Sen avulla näkee kaikissa Valencian yökerhoissa järjestetyt bileet kunakin päivänä ja apista saa merkittyä itselleen ja max kymmenelle kaverilleen listan yökerhoihin. Listalla pääsee ilmaiseksi sisään yleensä kahteen asti, erasmukset kolmeen. Tämä koskee siis tyttöjä. Pojat joutuu sen sijaan maksamaan 8 euroa, mutta saavat drinkkilipun. Ei vetelisi Suomessa tämä järjestely. :D Normaalisti sisäänpääsy yökerhoihin maksaa täällä 10-15 euroa ja juomat on kalliita, joten Xceed on hyvä tapa säästää opiskelijabudjetista.

Oceanograficon flamingoja :)

Sunnuntaina chillailtiin aamupäivä kotosalla. Olimme sopineet Deboran kanssa illaksi ruoanlaittoa hänen luonaan, joten kävimme päivällä ostamassa ainekset suomityylisiä mätileipiä varten. Debora sen sijaan teki italialaista pastaa. Debora tykkäsi älyttömästi mätileivista ja me pastasta, joten vaihdettiin reseptit ja jätin vielä saaristolaisleipää deboralle syötäväksi. Täältä ei sellaista nimittäin löydy.

Maanantaina puoliltapäivin Simo lähtikin jo takaisin Suomeen ja itse jo lomailuun tottuneena oli yritettävä palata arkeen. Viime ja tämän viikon olen suomikarkkien syömisen lomassa kuluttanut aikaa koulujuttujen parissa, sillä ryhmätöitä on paljon ja ensimmäinen koe on perjantaina. Saa nähdä meneekö läpi. Koulu tuottaa täällä päänvaivaa...kirjoittelen siitä lisää myöhemmin. Hasta luego!